Vuoden ensimmäinen jakso on nyt rämmitty läpi ja samoin performanssikurssi saatu päätökseen. Viimeisellä tunnilla kävimme katsomassa performansseja new performance festivaaleilla.  Toisissa esityksissä katsojat olivat vain katsojina ja toisissa katsojat olivat itse esitys.

Parhaiten mieleen jäi Juha Valkeapään performanssi: Ukko ja puu-ukko. Hän kertoi kuinka oli sahannut itse puu-ukon taiteilija ystävänsä opissa. Juha oli tehnyt puu-ukon sisässä olevan sydämmen ja polvien äänet jo useita vuosia sitte eikä, mutta ei ollut silloin keksinyt niille sopivaa käyttöä.

Juha Valkeäpää on performanssissaan ukko ja hänellä oli pieni keittiö puu-ukon vieressä, missä hän teki ruokaa sekä keinutuoli. Valkeapään veistoksessa oli myös paljon virheitä, jotka hän oli osan peittänyt esim. kaulan kaulaliinalla. Osan virheistä hän oli jättänyt näkyviin mikä oli mielestäni hyvä ja realistista. Valkeapää innostui myös kertomaan omasta taustaan ja siitä miten on päätynyt sinne missä on nyt. Hänen taiteensa ja ajattelumaailmansa vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta ja hänestä huokui tietynlaista isällistä viisautta.

Kaikenkaikkiaan tykkäsin new performance festivaaleista erittäin paljon ja arvostan kaikkia taiteilijoita, jotka jaksavat tehdä hienoa taidetta huonolla palkalla vain taiteen vuoksi.