Kurssilla on päästy siihen vaiheeseen, että performanssin käsitteestä on muodostunut jonkinlainen yhteisymmärrys! Käsitehän on ärsyttävän hankala, koska oikein mitään tarkkaa määritelmää ei ole (muuta kuin että performanssi tapahtuu jossain ajassa ja tilassa...), mutta historiaan tutustumalla ja keskustelemalla yhteistä käsitehökkeliä voidaan rakentaa.

Performanssin taustalla ovat 1900-luvun avantgardetaidesuuntaukset, kuten futurismi, dada, surrealismi ja bauhaus (joka oli itse asiassa taidekoulu). Happening syntyi 1950-luvulla mm. Black Mountain Collegen (myös taidekoulu) opettajien ja opiskelijoiden teosten sekä taiteilija Allan Kaprowin teosten myötä. Happening tarkoittaa tapahtumaa, tilannetta tai esitystä, jossa ei ole aristotelistä draaman kaarta tai rooleja. Sekä osallistujat, esiintyjät ja katsojat ovat samanarvoisia. Katsojat ovat samalla myös osallistujia. Myös fluxus-taide on vaikuttanut performanssitaiteen kehitykseen.

Ismien lisäksi performanssiin on otettu tuntumaa tutustumalla muutamiin taiteilijoihin. Chris Burdenin teosten kautta olemme keskustelleet kehollisuudesta. Kipu ja kärsimys ja kuolema, nuo taiteen ikuiset aiheet, ovat läsnä myös performanssitaiteessa. Välillä häiritsevällä ja epämiellyttävälläkin tavalla, koska performanssissa taiteilija tekee asiat omalla kehollaan.

Performanssin historiaa käsitellessä ei voi ohittaa Marina Abramovicia. Rhythm 0 lienee yksi hänen tunnetuimpia performanssejaan. Kurssilla olen viitannut myös Abramovicin ja Ulayn yhteiseen teokseen AAA-AAA sekä taiteilijapariskunnan viimeiseen teokseen The Lovers - The Great Wall Walk, jossa taiteilijat kävelivät Kiinan muurin eri päistä kohti toisiaan. Siinäpä mittakaavaa! Ajallisuutta ja kestoa tutkivista performanssitaiteilijjoista olen maininnut myös Tehching Hsiehin joka on tehnyt vuoden kestäviä performansseja.

Historiaan tutustumisen lisäksi opiskelijat ovat aloittaneet paikan käsitteen tutkimisen. Paikkasidonnainen performanssitaide on tämän vuoden kurssin ytimessä. Paikkaa on pohdittu teoreettisesti sekä omien kokemusten kautta: mikä paikka on minulle merkityksellinen? Samalla treenataan oman taiteellisen prosessin dokumentoimista. Paikan tutkiminen johdattelee seuraavaan performanssikierrokseen. Se tapahtuu ensi viikolla.

Let's festival! Tänään tunnilla nähtiin ensimmäiset kurssilaisten performanssit. Omakuva-performanssien lähtökohtana oli arkinen toiminto ja joku toimintoon sopiva tai sopimaton paikka koulusta.  Omakuva-perfojen kautta päästiin keskustelemaan mm. ajasta, tylsyydestä, identiteetistä ja kännyköistä. Nyt on päästy tekemisen makuun.

Seuraavaksi luvassa on hitusen performanssin historiaa, ja oma taiteellinen työskentely tietenkin 

jatkuu.

Perfokurssi, toinen tunti. Opettaja ei ehdi edes läsnäolijoita tsekata, kun jo kysymyksiä räjähtelee ilmaan. Kymmenen hengen ryhmässä on välitön ja hyvä tunnelma.

Tänään tunnilla puhuttiin performanssin määrittelystä. Pohdittiin teatterin ja performanssin eroja, puhuttiin videon ja performanssin ja videoperformanssin harmaista alueista. Performanssin käsite on laaja ja lukkiutumaton, mikä näin kurssin alussa ihmetyttää ja hämmentää. Ja kun jokainen performanssitaiteilija voi jokaisella performanssillaan määritellä performanssin käsitteen uudestaan! Mistä ihmeen häröilystä perfossa on kyse? Syödäänkö vauvoja ihan oikeasti?

Tunnilla mainittiin taiteilijapari Gilbert & George, joiden Living Sculpture -projekti on kuvataiteen ja esittävän taiteen välimaastossa. Kyseessä ei ole ihan teatteriesityskään, ei konsertti eikä veistoskaan... joten olisikohan se performanssia? Usein esityksen voi määritellä perfoksi, jos se ei helposti solahda muihin kategorioihin. Jos esitys on jotain outoa, häröä tai hämmentävää, se saattaa olla perfo!

Lisäksi pohdittiin omaa taiteellista prosessia ja sen dokumentoimista. Siitä jatketaan vielä myöhemmin. Kyseessä on elämän mittainen taiteilijaksi kasvamisen prosessi. Oman prosessin dokumentointi ei rajoitu vain kurssitehtäviin, koska mikä tahansa voi olla taideprojektin alku tai inspiraatio.

Ja koska kysymyksessä tosiaan on oman itsen, oman mielen ja kehon kanssa työskentely, tunnilla katsottiin ihmisiä silmiin Marina Abramovicin The Artist is Present -teoksen hengessä.

Kotitehtäväksi tuli Omakuva-performanssin suunnittelu. Lähtökohtina on joku arkinen toiminto ja joku paikka koulusta. Maanantain tunnilla luvassa kurssin ensimmäinen performanssifestivaali!

Perfokurssi pärähtää käyntiin!

Performanssikurssi pärähtää käyntiin fyysisellä kosketuksella ja katsekontaktilla!

Inspiraation lähteenä performanssitaiteen superstaraksikin kutsutun Marina Abramovicin teokset, joita voit tsekata esim. näistä linkeistä:

Ulay & Abramovic: Imponderabilia (1977)

Marina Abramovic talks about The Artist Is Present

Marina ja Ulay kohtaavat The Artist Is Present -näyttelyssä