keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kurssilla on päästy siihen vaiheeseen, että performanssin käsitteestä on muodostunut jonkinlainen yhteisymmärrys! Käsitehän on ärsyttävän hankala, koska oikein mitään tarkkaa määritelmää ei ole (muuta kuin että performanssi tapahtuu jossain ajassa ja tilassa...), mutta historiaan tutustumalla ja keskustelemalla yhteistä käsitehökkeliä voidaan rakentaa.

Performanssin taustalla ovat 1900-luvun avantgardetaidesuuntaukset, kuten futurismidadasurrealismi ja bauhaus (joka oli itse asiassa taidekoulu). Happening syntyi 1950-luvulla mm. Black Mountain Collegen (myös taidekoulu) opettajien ja opiskelijoiden teosten sekä taiteilija Allan Kaprowin teosten myötä. Happening tarkoittaa tapahtumaa, tilannetta tai esitystä, jossa ei ole aristotelistä draaman kaarta tai rooleja. Sekä osallistujat, esiintyjät ja katsojat ovat samanarvoisia. Katsojat ovat samalla myös osallistujia. Myös fluxus-taide on vaikuttanut performanssitaiteen kehitykseen.

Ismien lisäksi performanssiin on otettu tuntumaa tutustumalla muutamiin taiteilijoihin. Chris Burdenin teosten kautta olemme keskustelleet kehollisuudesta. Kipu ja kärsimys ja kuolema, nuo taiteen ikuiset aiheet, ovat läsnä myös performanssitaiteessa. Välillä häiritsevällä ja epämiellyttävälläkin tavalla, koska performanssissa taiteilija tekee asiat omalla kehollaan.

Performanssin historiaa käsitellessä ei voi ohittaa Marina Abramovicia. Rhythm 0 lienee yksi hänen tunnetuimpia performanssejaan. Kurssilla olen viitannut myös Abramovicin ja Ulayn yhteiseen teokseen AAA-AAA sekä taiteilijapariskunnan viimeiseen teokseen The Lovers - The Great Wall Walk, jossa taiteilijat kävelivät Kiinan muurin eri päistä kohti toisiaan. Siinäpä mittakaavaa! Ajallisuutta ja kestoa tutkivista performanssitaiteilijjoista olen maininnut myös Tehching Hsiehin joka on tehnyt vuoden kestäviä performansseja.

Historiaan tutustumisen lisäksi opiskelijat ovat aloittaneet paikan käsitteen tutkimisen. Paikkasidonnainen performanssitaide on tämän vuoden kurssin ytimessä. Paikkaa on pohdittu teoreettisesti sekä omien kokemusten kautta: mikä paikka on minulle merkityksellinen? Samalla treenataan oman taiteellisen prosessin dokumentoimista. Paikan tutkiminen johdattelee seuraavaan performanssikierrokseen. Se tapahtuu ensi viikolla.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti