Performanssien kirjoa

Eilen meni performanssikurssin viimeinen tunti hujauksessa New Performance festarin teoksia kierrellessä. Saimme nähdä monia erilaisia teoksia, joissa kaikissa saimme kuulla taiteilijalta itseltään jotakin. Oli mielenkiintoista kuulla taitelijoilta, miten he olivat päätyneet juuri sinne ja, mikä ajatus heillä oli teoksen takana. Oli myös kiva huomata, ettei jokaisen yksityiskohdalla aina tarvitse olla symbolista merkitystä. Kuten syy puu-ukon puuttuviin varpaisiin oli se, että siihen ei vain ollut kerta kaikkiaan mahtunut enempää. Lisäksi hän kertoi idean puu-ukkoon tulleen äänistä ja toiselta veistäjätaiteilijalta. Siitä ymmärsin, ettei idean tarvitse aina olla valmis paketti, vaan se kehittyy matkan varrella.

Förillä päädyimme myös juttelemaan taiteilijalle ja kysyin hänen ideaansa teoksen taakse. Hän mainitsi haluavansa seurata ihmisten reaktioita ja kanssakäymistä. Hän myös huomautti, että tuskin minäkään juttelisin hänelle tietämättämäni kyseessä olevan performanssi, missä hän oli varmasti oikeassa. Kirjakahvilassa puhuimme avoimesti alastomuudesta, kuten miksi eri sukupuolta olevat perheenjäsenet eivät voi mennä saunaan yhdessä. Kirjakahvilassa päätimme onnistuneen kurssin kuullen toisiltamme sen herättämiä ajatuksia.